maanantai 30. tammikuuta 2012

Yo-koetta odotellessa

Jännitys tuntuu vatsanpohjassa kipristelynä ja oksettavana olona. Kämmeniin kohoaa kylmä hiki. Pulssi nousee ja sydämenlyönnit tuntuvat koko kehossa. Suu tuntuu hiekkapaperilta. Jalka naputtaa lattiaa vasten. Pian alkava koe tuntuu lähes samalta kuin rankka urheilusuoritus.

Tämä on tuttu tilanne monelle jo ihan kurssikokeidenkin yhteydessä, mutta kun kevään ylioppilaskirjoitukset taas vajaan parin viikon kuluttua alkavat, niin jännityksen taso nousee entisestään. Kirjallisten kokeiden osalta trilleri pyörähtää virallisesti käyntiin 10.2. äidinkielen tekstitaidon kokeella. Kokeeseen liittyvää jännitystä ei varmaankaan kokonaan voi poistaa, mutta siihen auttanee huolellinen valmistautuminen. Tämä pätee myös äidinkielen kokeeseen, vaikka oppilaiden kuuleekin joskus sanovan, että äidinkielen kokeeseen ei voi lukea samalla tavalla kuin esimerkiksi reaalikokeeseen. Totta on, että opiskelutapa on hieman erilainen, mutta varsinkin tekstitaidon kokeeseen voi, ja kannattaa, opiskella.

Tekstitaidon kokeessa täytyy ensinnäkin pitää huolta siitä, että tunnistaa erilaiset tekstilajit ja niiden tyypilliset piirteet. Äidinkielen tunneilla paljon käsiteltyjen tekstien, kuten kolumnin ja novellin, piirteet ovat varmaan hallussa, mutta harvinaisemmat, kuten pakina ja satiiri, saattavat vaatia kertausta. Mielessä kannattaa pitää sekin, että pelkkä tekstilajien tunnistaminen ei riitä, vaan niitä joutuu joskus myös tuottamaan itse. Olisikin siis välillä hyvä lukemisen sijaan ottaa kynä käteen ja kokeilla esimerkiksi uutisen tai vastineen kirjoittamista.
Tekstilajien lisäksi tekstitaidon kokeessa mitataan erilaisten käsitteiden hallintaa. Onnistuuko kokelaalta erilaisten retoristen keinojen tunnistaminen ja nimeäminen tai tietääkö hän, millaisia kielikuvia ovat symboli, metafora ja personifikaatio? Entä osaako hän luontevasti käyttää niitä omassa tekstissään kuvaamaan erilaisia tekstin ominaisuuksia? Tähän liittyy myös se, että pystyy konkreettisesti osoittamaan tekstistä ne asiat, joista siihen syntyy esimerkiksi ironiaa tai huumoria.

Tekstitaidon kokeeseen voi opiskella myös lukemalla muitakin tekstejä kuin oppikirjaa. Uutisia lukiessaan voi miettiä jutun kirjoittajan kantaa asiaan tai tarkastella esimerkiksi uutiselle tyypillistä kieltä. Romaanissa voi välillä keskittyä miettimään, millä keinoilla luodaan tietynlainen mielikuva henkilöistä tai mitä vihjeitä heidän keskinäisistä suhteistaan annetaan. Tästä tekstistä voi tarkastella vaikkapa sitä, onko kyseessä tyypillinen blogiteksti.

Itse asiasisällön osaaminen ei kuitenkaan tekstitaidon kokeessa pelkästään riitä, vaan tieto on myös osattava tuottaa kielelliseen muotoon. Viimeistään tässä vaiheessa opintoja kannattaakin vilkaista vanhoja äidinkielen tehtäviä ja sitä, millaista palautetta opettaja on niistä antanut. Jos palautteessa on huomautettu esimerkiksi pilkuista tai yhdyssanoista, niin ei varmasti ole huono idea kerrata kyseisiä kielioppisääntöjä ja tehdä niihin liittyviä tehtäviä vaikkapa netissä.

Aikaa opiskeluun on vielä runsaasti, kunhan vain tietää, miten ja mitä opiskelee. Ehkäpä nämä vinkit auttavat siihen jännitykseenkin ja saavat sydämen lyömään koetilanteessa edes hieman rauhallisemmin.

Opiskeluintoa kaikille toivottaa
Äidinkielen opettaja
Sanna Loikkanen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti