Millainen on tulevaisuuden lukio?

Lukiot verkostoituvat entistä enemmän keskenään ja yhteistyö tulee lisääntymään eri oppilaitosten välillä. Koulujärjestelmä käyttää monia medioita hyväkseen, se on oppimista myös varsinaisen koulujärjestelmän ulkopuolella. Luokkaopetuksen lisäksi ja sen rinnalla käytetään sähköisiä oppimisjärjestelmiä, joita kehitetään edelleen ja yhteen sovitetaan keskenään.

Opetusta järjestetään nykyisin tarkasti eri oppiaineisiin jakautuneen tuntijaon pohjalta, jonka valtioneuvosto on tiukasti kymmeneksi vuodeksi kiinnittänyt.  Lähitulevaisuudessa tuntijako on muuttumassa entistä valinnaisemmaksi. Tämä käy ilmi myös äskettäin valmistuneesta lukiokoulutuksen kehittämistä pohtineen työryhmän raportista.  Valintoihin liittyy myös vastuu, välttämättä kaikilta eivät valinnat kuitenkaan onnistu ainakaan yksikseen. Valinnaisuus korostaa siis opiskelijoiden vastuuta opinnoistaan ja lisää myös opinto-ohjauksen tarvetta. Opinto-ohjaajien työllisyystilanne vaikuttaa siis hyvältä. Toivottavasti siihen saadaan lisää myös resursseja.

Tulevaisuuden lukiossa tiedon siirtämisen ja  tietopainotteisuuden tilalle tulevat tiedon ja osaamisen käyttötaidot. Opiskelijan tulee osata hakea tietoa tietoverkoista ja perinteisistäkin lähteistä. Hänen tulee osata suhtautua hakemaansa informaation kriittisesti, sillä vain osa saapuvasta tietovirrasta on todellista ja hyödyllistä tietoa. Kun uutta tietoa tulee koko ajan, yhä keskeisemmäksi nousee kyky valikoida, jäsentää ja arvioida tietoa kriittisesti. Opettaja muuttuu entistä enemmän tiedon jakajasta oppimisen ohjaajaksi. Tässäkin kysymyksessä ollaan jo menty yleisesti eteenpäin viimeisten vuosien aikana.

Jatkossa varmaankin koulutuksen vuorovaikutus yhteiskunnan muutosten kanssa on entistä tiiviimpää. Tutut yhteiskunnan selkeät rakenteet ja toiminnot muuttuvat monimuotoisiksi. Matemaattisesti sanottuna: Suoraviivainen lineaarinen kehitys muuttuu kompleksiseksi. Tässä yhteisössä monipuoliset tiedonhankintataidot palvelevat yksilöä työelämässä ja muualla yhteiskunnassa. Toisaalta tiedon suunta menee toisinkin päin. Koululla ei ole enää opettamisen monopolia. Hiljaista tietoa  ja informaalia tietoa on saatavilla kaikkialla yhteisössä. Lisäksi monimediaisessa yhteisössä informaatiota on tulvaksi asti, siitä pitää kuitenkin osata valita se oikea ja totuudellinen tieto. Tähän tarvitaan lukiota ja sen opettajia ohjaamaan opiskelijoita kohti todellista tietoa.

Suomeen tulee jatkuvasti uusia kansallisuuksia ja sitä myöten lukiostakin tulee monikulttuurinen oppilaitos. Kuopion aikuislukiossakin on noin 60 aktiivista opiskelijaa, joilla suomi ei ole äidinkieli. Näitä tulijoita on palveltava muutenkin kuin järjestämällä suomi toisena kielenä –kursseja. Globaalissa yhteiskunnassa ei tule kuitenkaan unohtaa kotiseutuamme ja juuriamme, paikallisesti tulee jättää tilaa kiinnostavien opiskelusisältöjen valitsemiseen.
MK

Verkostollakin on rajansa

Maailma on täynnä verkkoja ja verkostoja. Olkoon tällainen systeemi kuinka globaali tai avoin, sillä on kuitenkin omat rajansa. Vaikka verkoston muodostaisivat tietokoneet, niidenkin käyttöikä ja toimintakyky ovat rajoittuneet. Yleensä puhutaan eri organisaatioiden ja verkkojen muodostamista verkostoista. Tällöin varsinaisena toimijana on ihmisyksilö, jonka ominaispiirre on hitaus ja rajoittuneisuus. Reaktiokyky erilaisiin ärsykkeisiin vaihtelee ihmisten välillä. Aina vie oman aikansa päästä verkkoon sisälle.

Ajan ja paikan rajat tulevat vastaan verkostoissakin toimiessa. Henkilöillä on vain tietty aika toimia verkostoissa. Hänen jaksamiskykynsä toimia verkostoissa on rajallinen. Ihminen on yleensä asemoitunut jollekin ammatilliselle sektorille tai tiettyyn harrastusverkostoon. Hänen kiinnostuksensa on rajoittunut. Pitkälle kouluttautunut tai ammattitaitoaan kehittänyt henkilö ei voi ymmärtää välttämättä jonkun toisen alan kieltä. Verkottuminen on tässä tapauksessa hieman ongelmallista. Meillä ei ole riittävästi tietoa verkottuaksemme tuntemattoman alueen ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

Verkostoissa toimitaan yhteistyössä, mikä edellyttää luottamusta verkoston osapuolten välillä. Luottamuksen rakentaminen vie oman aikansa ja vaatii ponnisteluja. Parhainkaan verkosto ei ole heti aluksi täysin toimintakykyinen, avoin systeemi pitää rakentaa ja sen ylläpito vaatii voimavaroja. Verkoston idea on helpottaa ja kehittää yksilöiden ja organisaatioiden työskentelyä, mutta sekin vaatii panostusta ja verkostokin toimii tiettyjen rajojensa puitteissa. MK

Verkostoituminen

Nykyään kaikkien itseään kunnioittavien tulee verkostoitua. Yhteistyössä on voimaa. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin. Kahdenkeskinen minä-sinä –asetelma on vuorovaikutteinen ja mahdollistaa dialogin. Se ei riitä, meidän on liityttävä teihin ja heihin. Silloin olemme jo verkossa. Verkot kietoutuvat ja sotkeutuvat toisiinsa verkostoiksi. Verkon tai verkoston hyödyntäminen on tietysti omasta aktiivisuudesta kiinni. ISOverstaan arviointiryhmässä 16.11. todettiin: mitä enemmän jaat, niin sitä enemmän saat.

Verkostoituminen on erityisen tarpeen uusien asioiden kehittämisessä ja ideoiden jalostamisessa käytännön sovelluksiksi. Uutta tuntematonta kohti on helpompi yhdessä kulkea.  Verkostoon liittyvät tahot esittävät erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Osa niistä voi olla huikaiseviakin, yhdessä asiaa tarkemmin pohtien voidaan yli-innokkaat ideat ampua toteuttamiskelvottomina alas. Tai ne voidaan jättää hautumaan, jos vaikka niiden aika tulee jossakin lähitulevaisuudessa. Muutosten kohtaaminen omassa organisaatiossa onnistuu helpommin, jos asioita on mietitty laajemmassa verkostossa.

Kuopion aikuislukio on tehnyt yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa käytännössä koko olemassaolonsa ajan. Luonteva yhteistyöverkko on ollut paikallistason yhteistyö päivälukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pelkän visioinnin sijasta yhteistyö on edennyt käytännön tasolle. Aikuislukiossa opiskelee jatkuvasti päivälukiolaisia ja ammattitutkintoon tähtääviä opiskelijoita.

Etä- ja verkko-opetusta olemme kehittäneet Pohjois-Savon etälukiossa, Itä-Suomen aikuislukioverkossa, ISOverkostosta ja nyttemmin ISOverstaassa. Siellä olemme saaneet yhdessä jakaa ja vastaanottaa osaamista opettajien, rehtoreiden ja oppilaitosten välillä. Toiminnan kehittäminen on tähdännyt esimerkiksi opiskelijan kurssitarjonnan monipuolistamiseen. Perinteisten luokkakurssien rinnalle on tullut etä- ja verkkokursseja sekä yksilöohjausta. Verkkomateriaalin käyttö perinteisillä luokkakursseilla on lisääntynyt. Opiskelijat ovat saaneet myös tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, joita he ovat voineet hyödyntää jatko-opinnoissa sekä työ- ja arkielämässä.

Martti

Yhteinen hallinto-ohjelma

Kuopion aikuislukio on siirtynyt käyttämään yhteistä hallinto-ohjelmaa (KurrePrimusWilma) Kuopion päivälukioiden kanssa. Siirtyminen aloitettiin syysloman aikana. Varsinainen säätötyö alkoi töitten alettua syysloman jälkeen. Siirtymistä hankaloitti erityisesti aikuislukioden ja päivälukioiden äidinkielen ja historian kurssien erilainen kurssinumerointi. Valtakunnallisen opetussuunnitelman laatijat eivät olleet osanneet riittävästi ajatella nykyajan hallinnon ja sähköisten tietojärjestelmien käyttöä.

Aikuislukion opetussuunnitelmat "Aikuislukio" ja "Aikuislukiopk" korvautuivat opetussuunnitelmalla "Lukioiden Yhteinen Aikkari", joka muuntaa arvosanat myös päivälukioden opetussuunnitelmaan "Lukioiden Yhteinen". Koulutoimen tietohallintovirasto pani parastaan yhdessä Starsoftin kanssa, järjestelmää testattiin koululla koko ajan. Pientä säätöä järjestelmässä tehdään edelleen, toivottavasti yhteinen hallinto-ohjelma toimii jatkossa tehokkaasti.

Uusi hallinto-ohjelma helpottaa ja toivottavasti myös syventää aikuislukion ja päivälukioiden välistä yhteistyötä. Hallinto-ohjelma siirtää päivälukiolaisten aikuislukiossa tekemät kurssisuoritukset suoraan heidän omiin opintokortteihin. Vastaavasti jos päivälukiolainen siirtyy kokonaan aikuislukion opiskelijaksi, hänen suorituksensa napsattavat oikeille paikoilleen aikuislukion opintokorttiin.  Siirto on mahdollinen, kun päivälukiossa opiskelija on siirretty ensin arkistoon ja tietysti erotodistus toimitettu aikuislukioon. Tämä helpottaa tuntuvasti kansliatyötä. Järjestelmien sisäänajo tietysti vie oman aikansa.

Aikuislukiolaisten Wilma toimii aikaisempaan tapaan. Ilmoittautumisessa jouduttiin antamaan päivälukion suuntaan periksi äidinkielen ja historian kurssien osalta. Omien opiskelijoiden tulee ilmoittautua näiden oppiaineiden kursseille päivälukion kurssinumeroinnin mukaan. Mutta hallinto-ohjelma on vain välttämätön taustaväline, tärkeintä on oppiminen ja sen tuottama ilo.

Martti K.