Verkostollakin on rajansa

Maailma on täynnä verkkoja ja verkostoja. Olkoon tällainen systeemi kuinka globaali tai avoin, sillä on kuitenkin omat rajansa. Vaikka verkoston muodostaisivat tietokoneet, niidenkin käyttöikä ja toimintakyky ovat rajoittuneet. Yleensä puhutaan eri organisaatioiden ja verkkojen muodostamista verkostoista. Tällöin varsinaisena toimijana on ihmisyksilö, jonka ominaispiirre on hitaus ja rajoittuneisuus. Reaktiokyky erilaisiin ärsykkeisiin vaihtelee ihmisten välillä. Aina vie oman aikansa päästä verkkoon sisälle.

Ajan ja paikan rajat tulevat vastaan verkostoissakin toimiessa. Henkilöillä on vain tietty aika toimia verkostoissa. Hänen jaksamiskykynsä toimia verkostoissa on rajallinen. Ihminen on yleensä asemoitunut jollekin ammatilliselle sektorille tai tiettyyn harrastusverkostoon. Hänen kiinnostuksensa on rajoittunut. Pitkälle kouluttautunut tai ammattitaitoaan kehittänyt henkilö ei voi ymmärtää välttämättä jonkun toisen alan kieltä. Verkottuminen on tässä tapauksessa hieman ongelmallista. Meillä ei ole riittävästi tietoa verkottuaksemme tuntemattoman alueen ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

Verkostoissa toimitaan yhteistyössä, mikä edellyttää luottamusta verkoston osapuolten välillä. Luottamuksen rakentaminen vie oman aikansa ja vaatii ponnisteluja. Parhainkaan verkosto ei ole heti aluksi täysin toimintakykyinen, avoin systeemi pitää rakentaa ja sen ylläpito vaatii voimavaroja. Verkoston idea on helpottaa ja kehittää yksilöiden ja organisaatioiden työskentelyä, mutta sekin vaatii panostusta ja verkostokin toimii tiettyjen rajojensa puitteissa. MK

Verkostoituminen

Nykyään kaikkien itseään kunnioittavien tulee verkostoitua. Yhteistyössä on voimaa. Yhdessä olemme enemmän kuin yksin. Kahdenkeskinen minä-sinä –asetelma on vuorovaikutteinen ja mahdollistaa dialogin. Se ei riitä, meidän on liityttävä teihin ja heihin. Silloin olemme jo verkossa. Verkot kietoutuvat ja sotkeutuvat toisiinsa verkostoiksi. Verkon tai verkoston hyödyntäminen on tietysti omasta aktiivisuudesta kiinni. ISOverstaan arviointiryhmässä 16.11. todettiin: mitä enemmän jaat, niin sitä enemmän saat.

Verkostoituminen on erityisen tarpeen uusien asioiden kehittämisessä ja ideoiden jalostamisessa käytännön sovelluksiksi. Uutta tuntematonta kohti on helpompi yhdessä kulkea.  Verkostoon liittyvät tahot esittävät erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Osa niistä voi olla huikaiseviakin, yhdessä asiaa tarkemmin pohtien voidaan yli-innokkaat ideat ampua toteuttamiskelvottomina alas. Tai ne voidaan jättää hautumaan, jos vaikka niiden aika tulee jossakin lähitulevaisuudessa. Muutosten kohtaaminen omassa organisaatiossa onnistuu helpommin, jos asioita on mietitty laajemmassa verkostossa.

Kuopion aikuislukio on tehnyt yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa käytännössä koko olemassaolonsa ajan. Luonteva yhteistyöverkko on ollut paikallistason yhteistyö päivälukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Pelkän visioinnin sijasta yhteistyö on edennyt käytännön tasolle. Aikuislukiossa opiskelee jatkuvasti päivälukiolaisia ja ammattitutkintoon tähtääviä opiskelijoita.

Etä- ja verkko-opetusta olemme kehittäneet Pohjois-Savon etälukiossa, Itä-Suomen aikuislukioverkossa, ISOverkostosta ja nyttemmin ISOverstaassa. Siellä olemme saaneet yhdessä jakaa ja vastaanottaa osaamista opettajien, rehtoreiden ja oppilaitosten välillä. Toiminnan kehittäminen on tähdännyt esimerkiksi opiskelijan kurssitarjonnan monipuolistamiseen. Perinteisten luokkakurssien rinnalle on tullut etä- ja verkkokursseja sekä yksilöohjausta. Verkkomateriaalin käyttö perinteisillä luokkakursseilla on lisääntynyt. Opiskelijat ovat saaneet myös tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, joita he ovat voineet hyödyntää jatko-opinnoissa sekä työ- ja arkielämässä.

Martti

Yhteinen hallinto-ohjelma

Kuopion aikuislukio on siirtynyt käyttämään yhteistä hallinto-ohjelmaa (KurrePrimusWilma) Kuopion päivälukioiden kanssa. Siirtyminen aloitettiin syysloman aikana. Varsinainen säätötyö alkoi töitten alettua syysloman jälkeen. Siirtymistä hankaloitti erityisesti aikuislukioden ja päivälukioiden äidinkielen ja historian kurssien erilainen kurssinumerointi. Valtakunnallisen opetussuunnitelman laatijat eivät olleet osanneet riittävästi ajatella nykyajan hallinnon ja sähköisten tietojärjestelmien käyttöä.

Aikuislukion opetussuunnitelmat "Aikuislukio" ja "Aikuislukiopk" korvautuivat opetussuunnitelmalla "Lukioiden Yhteinen Aikkari", joka muuntaa arvosanat myös päivälukioden opetussuunnitelmaan "Lukioiden Yhteinen". Koulutoimen tietohallintovirasto pani parastaan yhdessä Starsoftin kanssa, järjestelmää testattiin koululla koko ajan. Pientä säätöä järjestelmässä tehdään edelleen, toivottavasti yhteinen hallinto-ohjelma toimii jatkossa tehokkaasti.

Uusi hallinto-ohjelma helpottaa ja toivottavasti myös syventää aikuislukion ja päivälukioiden välistä yhteistyötä. Hallinto-ohjelma siirtää päivälukiolaisten aikuislukiossa tekemät kurssisuoritukset suoraan heidän omiin opintokortteihin. Vastaavasti jos päivälukiolainen siirtyy kokonaan aikuislukion opiskelijaksi, hänen suorituksensa napsattavat oikeille paikoilleen aikuislukion opintokorttiin.  Siirto on mahdollinen, kun päivälukiossa opiskelija on siirretty ensin arkistoon ja tietysti erotodistus toimitettu aikuislukioon. Tämä helpottaa tuntuvasti kansliatyötä. Järjestelmien sisäänajo tietysti vie oman aikansa.

Aikuislukiolaisten Wilma toimii aikaisempaan tapaan. Ilmoittautumisessa jouduttiin antamaan päivälukion suuntaan periksi äidinkielen ja historian kurssien osalta. Omien opiskelijoiden tulee ilmoittautua näiden oppiaineiden kursseille päivälukion kurssinumeroinnin mukaan. Mutta hallinto-ohjelma on vain välttämätön taustaväline, tärkeintä on oppiminen ja sen tuottama ilo.

Martti K.