keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Kuopion aikuislukio - 40 v lukiokoulutusta

Martti Keinänen, apulaisrehtori
Inkeri Rissanen, lehtori (emerita)

KUOPION AIKUISLUKIO – 40 v lukiokoulutusta


Nimi vaihtui – toiminta laajeni

Kuopion tyttölyseon iltalinja aloitti toimintansa 1.8.1972 ja opetus alkoi syyskuun alussa. Kolmetoista päiväpuolen opettajaa sitoutui opettamaan myös iltalinjalla, jossa aloitti 154 opiskelijaa kolmivuotista keskikoulua ja lukiota.

Vanhan tyttölyseon eli Tipulan aika oli kuitenkin ohi. Kouluun otettiin seuraavana vuonna myös poikia, niin nimi piti muuttaa Kallaveden yhteislyseoksi ja iltakoulusta tuli Kallaveden yhteislyseon iltalinja.  Ensimmäiset 50 ylioppilasta lakitettiin vuonna 1975. Samana vuonna iltalinja sai seitsemän lehtorin virkaa. Taas iltalinja sai uuden nimen, jota se käytti 19 vuotta: Kallaveden lukion iltalinja.  Vuonna 1994 astui voimaan uusi aikuislukiolaki ja sen myötä korostettiin koulun aikuista imagoa: Kallaveden lukion aikuislinja.  Vuosituhannen vaihteessa koulun nimeksi muutettiin itsenäisyyttä korostaen Kuopion aikuislukio. Elokuussa 2011 aikuislukio yhdistettiin hallinnollisesti Kallaveden lukioon, uuden koulukokonaisuuden viralliseksi nimeksi tuli Kallaveden lukio ja Kuopion aikuislukio.


Koulujärjestelmän kehitystä

Luokaton järjestelmä ja aineopiskelu alkoivat vuonna 1983, se oli loppu ehdoille ja luokalle jäämiselle. Alkuvaiheessa koulussamme opetusta oli viitenä iltana ja käytössä olivat 40 minuutin oppitunnit. Sitten 1990-luvulle tullessa aloitimme kaksoistuntijärjestelmän. Tämä palveli erityisesti lisääntyvää aineopiskelijoiden joukkoa, joiden tarvitsi tulla koululle vain kahtena iltana viikossa.  Neli-iltainen kouluviikko otettiin käyttöön syksyllä 1999. Kesä otettiin opetuskäyttöön jo vuonna 1996. Suositussa kesälukiossamme on opiskellut 400-500 lukiolaista joka kesä kieliä ja matematiikkaa.

Lukujärjestyksen sijalle tuli jo 1980-luvulla kurssitarjotin. Kurssimuotoisuutta  ja luokattomuutta  kokeiltiin ensin iltakouluissa. Se otettiin käyttöön päivälukioissakin, lukiolaiset saattoivat tällöin poimia sopivia kursseja kaikkien lukioiden tarjonnasta.


Etä- ja verkko-opetusta

Syksyllä 1997 Kallaveden lukion aikuislinjalla aloitettiin etälukio-opetus. Nykyisen kaltainen etälukio-ohjelma lähiopetuksineen ja opettajan ohjausaikoineen otettiin käyttöön heti silloin alussa.  Myöhemmin etäkurssien rinnalle tulivat verkkokurssit. Vuonna 1997 otettiin ensimmäinen verkko-oppimisalusta LotusLearningSpace käyttöön, se vaihdettiin yhteistyökoulujen kanssa Moodleen vuonna 2004. Uusia opettajia perehdytettiin verkko-opetukseen muun muassa koulutuskursseilla. Niissä kokeneemmat verkko-opettajat antoivat opetusta ja uudet opettajat pystyivät seuraamaan toimintaa.

Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Mukana tulivat koulumaailmaan erilaiset hankehakemukset ja raportointi. Erityisesti etälukioprojekteihin liittyi laajojen seurantaraporttien laatimista. Koulun hallinto-ohjelmiin tarvittiin lisäkenttiä, joihin tallennettiin opiskelijoiden työpaikkojen kokoja, kuka toimii yrittäjänä, kuka on työttömänä ja kuka toisessa koulutuksessa. Vuoden 2003 alkupuoliskolla etälukiolaisia aloitti 63, joista naisia oli 48. Etälukiolaisista avoimella sektorilla töissä oli 40, työttömänä 7, koulutuksessa 6 ja muualla 10. Monenlaista tulkintaakin joutui käyttämään raportteja laadittaessa. Kaikki kuitenkin läpäisi EU-tarkastuksetkin.

Oppilaitosyhteistyötä
Kuopion aikuislukio on tehnyt opetuksellista yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa.  Lähin yhteistyökumppani oli jo alkuvaiheessa tietenkin päiväkoulu. Pohjois-Savon ammattioppilaitos oli uudenlainen yhteistyökumppani, jossa annettiin iltapäiväopetusta esimerkiksi ruotsin kielessä. Myöhemmin yhteistyö laajeni kaikkiin päivälukioihin ja moniin ammatillisiin oppilaitoksiin. Etälukiotoiminnan myötä 1990-luvun lopun lopulta asti olemme kuuluneet alueen aikuislukioiden muodostamaan Itä-Suomen aikuislukioverkkoon.  Verkko-opetukseen tulivat mukaan myös päivälukiot. Yhteistyötä tehtiin ensin itäsuomalaisessa oppimisverkostossa eli ISOverkostossa. Sen toiminnan jatkajassa ISOverstaassa olemme olleet suurin verkko-opetuksen tarjoaja.

Kymppiluokka lähti käyntiin myös syksyllä 1997. Toiminta on jatkunut tähän päivään saakka yhteistyössä Minna Canthin koulun kanssa. Idea on edelleen sama: syyslukukauden aikana lukioon tähtäävät kymppiluokkalaiset korottavat peruskoulun arvosanoja ja keväällä jo suorittavat lukion alkupään kursseja sekä sen jälkeen hakevat yhteishaussa päivälukioon.

Nykytilanne ja tulevaisuus
Tällä hetkellä Kuopion aikuislukiossa opiskelee 936 omaa opiskelijaa, heistä tutkintoon tähtääviä opiskelijoita on 232 ja aineopiskelijoita 704. Muiden oppilaitosten opiskelijoita on 254. Tähän lukuun ei sisälly Kuopion päivälukiolaiset. Siirryimme syksyllä 2010 syksyllä Kuopion kaupungin päivälukioiden kanssa samaan hallinto-ohjelmaan, joten Kuopion aikuislukiossa opiskelevat päivälukiolaiset ovat kirjoilla omissa kouluissaan.
Tieto- ja viestintätekniikka on tullut osaksi aikuislukion arkipäivää. Etä- ja verkkokursseilla tutuksi tulleita käytänteitä on käytetty myös luokkaopetuksessa. Syytä onkin, sillä jatkossa aikuislukiolaisella on varmaan oma kannettava tietokone tai mobiililaite päivittäisenä työvälineenä opiskelussa ja arkielämässä. Vaatimuksia tulee myös ylioppilastutkinnon suunnalta. Periaatepäätös on nimittäin tehty, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2016 alkaen.
Joka tapauksessa Kuopion aikuislukio jatkaa oman toiminta-ajatuksensa toteuttamista, joka on: ” Kuopion aikuislukio tarjoaa aikuisille ja nuorille joustavan mahdollisuuden lukio- ja peruskouluopintojen suorittamiseen.”

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Sateinen kesä loppuu - opiskelu alkaa

Kirjoittelen tätä blogia Pielaveden Pajumäellä. Sää on tyypillinen tälle kesälle. Ukonilma kulkee tämän kylän yllä ja kovasti satelee vettä. Vesi virtaa purona pitkin kylätietä. Läheisellä pellolla maanviljelijä siirtelee heinäpaaleja sateesta huolimatta.  Ulkoilukeliä ei oikein nyt ole, pitää kirjoitella nyt uuden karhealla iPadilla.

Kevään pitkän flunssan jälkeen kesällä olen pystynyt jo hölkkäilemään niin Kuopiossa, Kaavilla kuin Pielavedellä. HCM siintää mielessä parin viikon päästä. Tyypilliseen tapaan olen viihtynyt kesällä Suomessa. Sateisesta säästä huolimatta olen pystynyt palautumaan työstä ja nauttimaan lomasta. Luonto on ollut kauniin vihreä ja aktiivinen. Täällä Pielavedellä läheisellä pellolla neljä kurkea on ruokaillut lähipelloilla ja jokakesäinen kuovi on ollut poikkeuksellisen äänekäs ja halukas puolustamaan poikasiaan.

Kesäkurssit pyörivät jo koululla, kanslia on auki ja itsekin olen ollut jo kolmena päivänä töissä. Aikuislukioon ilmoittautuminen on jo käynnistynyt netin kautta. Toivottavasti saamme paljon opiskelijoita. Tuleva syksynä tule kuluneeksi 40 vuotta aikuislukiotoiminnan aloittamisesta Kuopiosta. Eri nimillä toiminut oppilaitoksen toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Aikuiset opiskelijat arvostavat perinteistä luokkaopetusta. Nykyään siinäkin käytetään mukana tietotekniikkaa ja verkkomateriaalia. Verkko-opetus ja arvioinnin kehittäminen ovat tulevan juhlalukuvuoden kehittämisen painopisteitä.

Hyvää ja aurinkoista loppukesää kaikille sekä tervetuloa opiskelemaan Kuopion aikuislukioon!

Martti K

lauantai 12. toukokuuta 2012

Hyvää äitienpäivää!

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.

Lauri Viita 1947



Tuija Vaahtoluoto
Äidinkielen ja venäjän opettaja

 

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Kevät on tullut kaupunkiin



 
kuva: http://yle.fi/ecepic/archive/00107/vappu_grafiikka_107708b.jpg

Wikipedia kertoo, että VAPPU on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Vappu on alkavan kevään juhlapäivä sekä kansainvälinen työväenjuhlapäivä.Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. 

Vappuun liittyy paljon tapoja ja uskomuksia, jotka ovat vaihdelleet aikojen saatossa. Ensi viikolla moni kaivaa ylioppilaslakkinsa esiin ja lähtee vapputorille katselemaan kaupunkia. Juodaan simaa ja syödään munkkeja, kuunnellaan vappupuheita ja nautitaan vapaapäivästä sekä keväästä. Vappuun liittyy myös sellaisia uskomuksia, jotka eivät ole meille nykyihmisille niin tuttuja kuin edellä mainitut asiat. Alla muutamia esimerkkejä suomalaisesta kansanperinteestä:

Kun on kylmä vappu, tulee lämmin kesä;
kun on lämmin vappu, tulee kylmä kesä. (Elimäki)

Vappuna ei saa kalastaa. Menettää kalaonnensa, jos silloin
katsoo pyydyksiään tai panee uusia. (Karstula)

Vappuna kylvetään juoksevassa, sulassa virrassa. Siten
päästään yhdeksästä taudista. (Kauvatsa)

Kun vappuna ottaa pinosta halkoja syliinsä, niin jos tulee
parittain, joutuu sinä vuonna naimisiin. (Kankaanpää)

Vappuyönä tytöt ja piiat menivät ja potkaisivat sikolätin ovea. 
Jos sika silloin röhisi, joutui sinä vuonna naimisiin. (Sauvo)


Lopuksi vielä värssy vuosisatojen takaa:  

Koko luonto nyt virkoopi,
Meri, maa ja taivas ihastuupi.
Iloitkoon siis vanha ja nuori.
Linnut laulavat ja maa on tuore.
Kylve ja älä yrttejä säästä,
älä kädestä ja käsivarresta verta päästä.
(Mikael Agricola: Rukouskirja 1544)

Aurinkoista vappua kaikille!

Kati Ahtikari, historian opettaja

Lähteet:
wikipedia
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto 21. painos 1998
Vanhat merkkipäivät. SKS. 4. painos 1982
Videoita ja kuuntelupätkiä: http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/fraasi/vappu

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Buongiorno a tutti!


"Miten sinusta tuli kieltenopettaja? Mitä kieliä puhut? Miten olet niitä oppinut? - Tällaisia kysymyksiä opiskelijat joskus kysyvät kieltenopettajalta, joten päätinkin sen vuoksi koota tähän joitakin hyödyllisiä vinkkejä.

Kielten opiskeluun kuuluu monta osa-aluetta mm. tekstin ja puhee ymmärtäminen, rakenteiden hallinta sekä kirjoituksen ja puheen tuottaminen. 

Kotitehtävät

A. Edellisellä tunnilla käsitelty teksti

q       Kuuntele tunnilla käsitelty teksti ja lue se ääneen useampaan kertaan. Keskity sisältöön.
q       Opettele alleviivatut sanat ja sanonnat. Myös ääntämistä on harjoiteltava; näin kehität puhumisen ja kuullun ymmärtämisen taitojasi.
q       Kertaa sanoja sanastosta.
q       Kirjoita vihkoon vaikeilta tuntuvat sanat ja sanonnat. Kiinnitä huomiota oikeinkirjoitukseen. 
q       Tee kotitehtäviksi annetut harjoitukset.

B. Uusi teksti
q       Uuden tekstin hahmottamisessa voit käyttää useita strategioita esimerkiksi tiivistämistä ja käsitekarttaa (mind map). 
q       Pääsääntöjä opiskeluun:
q       Lue otsikko ja pyri ennakoimaan tekstin sisältöä. Mieti, mitä jo entuudestaan aiheesta tiedät.
q       Kuuntele kappale opiskelijan äänitteeltä (vaikkapa ilman kirjaa!).
q       Lue kappale läpi ja pyri luomaan yleiskäsitys sisällöstä. Tekstin osioista löytyy ydinvirkkeitä. Kiinnitä niihin erityistä huomiota.
q       Alleviivaa tai rengasta sanat ja sanonnat, jotka tuottavat vaikeuksia. Pyri arvaamaan niiden merkitykset tekstiyhteydessä ennen kuin tukeudut sanalistaan!

C. Rakenteiden opiskelu
q       Lue oppikirjan tai opettajan antamat esimerkit huolellisesti.
q       Mieti rakenteiden ominaispiirteitä!
q       Pyri ymmärtämään säännöt esimerkkien kautta.
q       Harjoittele sääntöjen soveltamista tehtävien avulla.

D. Sanaston opiskelu

q       Opiskele sanoja tekstiyhteyksissä, jotta opit käyttämään niitä oikein.
q       Tee omia esimerkkilauseita tai tarinoita, joissa käytät uusia sanoja.
q       Voit myös tuottaa lauseita suullisesti.

E. Suulliset taidot
q       Puhu vierasta kieltä rohkeasti tunneilla.
q       Kuuntele pariasi aktiivisesti.
q       Osoita olevasi kiinnostunut käsiteltävästä aiheesta.

F. Kirjoittaminen

q       Suunnittele kirjoitelmasi ennen kuin alat kirjoittaa.
q       Käytä kappaleissa ydinvirkkeitä, joita valaiset esimerkein ja/tai selittävillä lauseilla.
q       Käytä myös sivulauseita.
q       Tarkista oikeinkirjoitus, rakenteet ja kielioppiasiat huolellisesti.

G. Harrasta kieliä myös vapaaehtoisesti
q       Lue kieleltään helppoja vieraskielisiä kirjoja ja sarjakuvalehtiä.
q       Kuuntele tarkkaan vieraskielisten musiikkikappaleitten sanoituksia.
q       Hyödynnä radion ja television vieraskielisiä ohjelmia ja DVD -tallenteita. Käytä television tekstinpeittosivua tai jätä käännöstekstit pois DVD:ltä.
q      Netissä on valtavasti materiaalia eri kielten opiskeluun; käytä
    sitä hyväksesi! Käänny rohkeasti opettajasi puoleen! 

Antoisia kielen opiskelun hetkiä!
Arrivederci!

Jutta Mäkisalo
italian opettaja

maanantai 30. tammikuuta 2012

Yo-koetta odotellessa

Jännitys tuntuu vatsanpohjassa kipristelynä ja oksettavana olona. Kämmeniin kohoaa kylmä hiki. Pulssi nousee ja sydämenlyönnit tuntuvat koko kehossa. Suu tuntuu hiekkapaperilta. Jalka naputtaa lattiaa vasten. Pian alkava koe tuntuu lähes samalta kuin rankka urheilusuoritus.

Tämä on tuttu tilanne monelle jo ihan kurssikokeidenkin yhteydessä, mutta kun kevään ylioppilaskirjoitukset taas vajaan parin viikon kuluttua alkavat, niin jännityksen taso nousee entisestään. Kirjallisten kokeiden osalta trilleri pyörähtää virallisesti käyntiin 10.2. äidinkielen tekstitaidon kokeella. Kokeeseen liittyvää jännitystä ei varmaankaan kokonaan voi poistaa, mutta siihen auttanee huolellinen valmistautuminen. Tämä pätee myös äidinkielen kokeeseen, vaikka oppilaiden kuuleekin joskus sanovan, että äidinkielen kokeeseen ei voi lukea samalla tavalla kuin esimerkiksi reaalikokeeseen. Totta on, että opiskelutapa on hieman erilainen, mutta varsinkin tekstitaidon kokeeseen voi, ja kannattaa, opiskella.

Tekstitaidon kokeessa täytyy ensinnäkin pitää huolta siitä, että tunnistaa erilaiset tekstilajit ja niiden tyypilliset piirteet. Äidinkielen tunneilla paljon käsiteltyjen tekstien, kuten kolumnin ja novellin, piirteet ovat varmaan hallussa, mutta harvinaisemmat, kuten pakina ja satiiri, saattavat vaatia kertausta. Mielessä kannattaa pitää sekin, että pelkkä tekstilajien tunnistaminen ei riitä, vaan niitä joutuu joskus myös tuottamaan itse. Olisikin siis välillä hyvä lukemisen sijaan ottaa kynä käteen ja kokeilla esimerkiksi uutisen tai vastineen kirjoittamista.
Tekstilajien lisäksi tekstitaidon kokeessa mitataan erilaisten käsitteiden hallintaa. Onnistuuko kokelaalta erilaisten retoristen keinojen tunnistaminen ja nimeäminen tai tietääkö hän, millaisia kielikuvia ovat symboli, metafora ja personifikaatio? Entä osaako hän luontevasti käyttää niitä omassa tekstissään kuvaamaan erilaisia tekstin ominaisuuksia? Tähän liittyy myös se, että pystyy konkreettisesti osoittamaan tekstistä ne asiat, joista siihen syntyy esimerkiksi ironiaa tai huumoria.

Tekstitaidon kokeeseen voi opiskella myös lukemalla muitakin tekstejä kuin oppikirjaa. Uutisia lukiessaan voi miettiä jutun kirjoittajan kantaa asiaan tai tarkastella esimerkiksi uutiselle tyypillistä kieltä. Romaanissa voi välillä keskittyä miettimään, millä keinoilla luodaan tietynlainen mielikuva henkilöistä tai mitä vihjeitä heidän keskinäisistä suhteistaan annetaan. Tästä tekstistä voi tarkastella vaikkapa sitä, onko kyseessä tyypillinen blogiteksti.

Itse asiasisällön osaaminen ei kuitenkaan tekstitaidon kokeessa pelkästään riitä, vaan tieto on myös osattava tuottaa kielelliseen muotoon. Viimeistään tässä vaiheessa opintoja kannattaakin vilkaista vanhoja äidinkielen tehtäviä ja sitä, millaista palautetta opettaja on niistä antanut. Jos palautteessa on huomautettu esimerkiksi pilkuista tai yhdyssanoista, niin ei varmasti ole huono idea kerrata kyseisiä kielioppisääntöjä ja tehdä niihin liittyviä tehtäviä vaikkapa netissä.

Aikaa opiskeluun on vielä runsaasti, kunhan vain tietää, miten ja mitä opiskelee. Ehkäpä nämä vinkit auttavat siihen jännitykseenkin ja saavat sydämen lyömään koetilanteessa edes hieman rauhallisemmin.

Opiskeluintoa kaikille toivottaa
Äidinkielen opettaja
Sanna Loikkanen

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

TEE SITOUMUS ALKANEELLE VUODELLE


”Vuosi vanha vaipui hautaan
riemuineen ja murheineen…”

Vuoden vaihtuminen tuntuu aina tarjoavan uuden alun mahdollisuuden, puhtaan pöydän. Ainakin haluamme uskoa niin.  Varmasti meille kaikille tekee hyvää välillä realistisesti listata asioita: mikä elämässäni on tärkeää ja mikä taas ei. Mihin satsaan vuonna 2012.
Koulutukseen uhrattu aika ei koskaan mene hukkaan, sanotaan. Se on aina panostus omaan itseen: tietopääoma kasvaa ja siitä on hyötyä juuri minulle.
Positiivareita lainaten:

Tänä vuonna elän yrittämättä ratkaista
kaikkia elämäni ongelmia yhdellä kertaa

Tänä vuonna haluan kasvaa henkisesti.
Opin jotakin hyödyllistä.  Luen jotakin joka vaatii
ponnistuksia, ajattelemista ja keskittymistä.

Tänä vuonna en etsi vikoja ystävistäni, sukulaisistani
tai perheenjäsenistäni. En yritä parantaa tai muuttaa
ketään muuta kuin itseäni.

Tänä vuonna minulla on suunnitelma. Voi olla että en
noudata sitä täydellisesti, mutta minulla on suunnitelma.
Säästän itseäni kahdelta viholliselta
- kiireeltä ja epäröinniltä.

Tänä vuonna  kehitän luonnettani kahdella tavalla.
Teen hyvän teon ja annan sen paljastua sattumalta.

Tänä vuonna kerään rohkeutta tehdäkseni kaksi asiaa,
joita en aikaisemmin ole uskaltanut.

Tänä vuonna  en pelkää mitään.
Erityisesti en pelkää nauttia kaikesta kauniista ja uskoa,
että kun minä annan maailmalle,
antaa maailma sitä samaa minulle takaisin.

Toivotan kaikille
Onnistumisten vuotta 2012
                                                                                                          Leena Laukkanen