Syksyn suomi toisena kielenä -tunnelmia

Aikuislukion kahden ensimmäisen jakson aikana on ehditty aloittaa jo kolme suomi toisena kielenä

-oppiaineen kurssia. Opiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia: osa on jo työelämässä, osa opiskelee ammattiopistossa tai päivälukiossa ja osa on aikuislukion aine- tai tutkinto-opiskelijoita. Opiskelijoiden tarinat siitä, miten he ovat päätyneet Suomeen ja miksi, ovat myös hyvin erilaisia. Yhteistä kaikille opiskelijoille on kuitenkin se, että heille suomi on toinen kieli, jonka keskellä he vieraskielisinä elävät ja joka heidän siksi tulisi opetella mahdollisimman hyvin.

Opettajana saatan kuulla tunnin aikana useita muitakin kieliä kuin suomea, kun opiskelijat selvittävät kielioppiasioita tai tekstien sisältöjä toisilleen omalla äidinkielellään. Kaikki opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskelemaan suomen kieltä ja oppimaan sen mahdollisimman hyvin, joten heidän opettamisensa on erittäin palkitsevaa mutta samalla myös haastavaa. Saan vastata moniin kysymyksiin, ja harvoin äidinkielenopettaja pääsee pohtimaan oman kielensä yksityiskohtia niin tarkasti kuin suomi toisena kielenä -tunneilla.

Tunnelma suomen tunneilla on keskusteleva ja välitön, mikä johtuu varmasti sekä opiskelijoiden halusta oppia että kulttuurisista eroista. Olen joskus kuullut, että suomalainen tarvitsee kysymyksen jälkeen noin 10 sekuntia harkinta-aikaa, vaikka hänellä olisi vakaa aikomus vastata kysymykseen, mutta joissakin toisissa kulttuureissa tämä aika on paljon lyhempi, jopa olemattoman lyhyt. Usein S2-tunneilla kuulenkin kysymyksen kysyttyäni useita samanaikaisia, spontaaneja vastauksia, mitä ei tapahdu lähes koskaan äidinkielen tunneilla.Vaihteluhan tunnetusti virkistää, joten itse olen päässyt virkistäytymään koko syksyn ajan vaihdellessani oppiainetta äidinkielestä S2:een ja takaisin.

- Satu Haataja-Kauppinen

Finnish winter depression – proven wrong?

23-year old Erasmus exchange student Fabian Unger writes that those 10 months he has spent at the University of Jyväskylä have been the best of his life.
Most of the stereotypes of Finns have turned out to be inaccurate. Unger is especially surprised that, during the winter, people put a lot of effort into making
the best of winter and having a good time rather than staying at home…

 

Read the whole story:  

http://www.helsinkitimes.fi/columns/columns/expat-view/6450-finnish-winter-depression-proven-wrong.html

Tuskailua valintakokeissa?

Nyt eletään sitä aikaa keväästä, jolloin valintakoerumba on jälleen käynnistynyt. Moni tuskailee (?) varmaan tälläkin hetkellä viimeisten kertaustehtävien kimpussa. Jos kaipaa valmistautumiseen apua (tai vertaistukea),  löytää verkosta googlettamalla monenlaisia vinkkejä valintakokeita varten. Tältä blogilistalta voi jokainen poimia mieleistään luettavaa. Jyväskylän yliopiston sivuilta  puolestaan löytyy kivat ja selkeät ohjeet pääsykokeeseen menijälle. Aina kannattaa myös vierailla eri oppilaitosten omilla sivuilla, sillä niiltä voi löytää esimerkiksi vanhoja pääsykoetehtäviä. Erilaisia pääsykoevinkkejä löytyy myös Opiskelupaikasta. Neljäs linkki, johon äsken törmäsin, on Abit.fi (= Abiturientin opas lukion jälkeiseen elämään!). Sivuilta löytyy esimerkiksi opiskelupaikkansa jo löytäneiden tarinoita, joita on aina mielenkiintoista lueskella.

Push-nimisen yrityksen toimitusjohtaja Johnny Rich listasi äskettäin ilmestyneessä englanninkielisessä haastattelussaan kolme asiaa, jotka korkea-asteen opintoja suunnittelevan ehdottomasti täytyy tehdä ja joita ei missään nimessä pidä tai kannata tehdä. Näitä asioita voi hyvin soveltaa yliopisto-opiskelun lisäksi kaikkeen muuhunkin opiskeluun:


The Do’s are:

1. Do choose the university and the course that suits you as an individual.
2. Do your research to work out which that is. 
3. Do plunge yourself into what student life has to offer whether that’s the academic adventure, the CV-pumping extra curricular activities or the horizon-broadening social life.

The 3 Don’ts are:

1. Don’t feel you have to go, if it’s not right for you right now.
2. Don’t live anyone else’s life. It’s your choice.
3. Don’t be put off by the issue of debt. Yes, it’s bad. But it’s endurable and, if you make the right choices, for most people the rewards outweigh the downsides.

Tsemppiä kaikille valintakokeisiin osallistuville sekä onnea ja menestystä kokeisiin toivottelee Tiina K.

Kuopion aikuislukio - 40 v lukiokoulutusta

Martti Keinänen, apulaisrehtori

Inkeri Rissanen, lehtori (emerita)

KUOPION AIKUISLUKIO – 40 v lukiokoulutusta

Nimi vaihtui – toiminta laajeni

Kuopion tyttölyseon iltalinja aloitti toimintansa 1.8.1972 ja opetus alkoi syyskuun alussa. Kolmetoista päiväpuolen opettajaa sitoutui opettamaan myös iltalinjalla, jossa aloitti 154 opiskelijaa kolmivuotista keskikoulua ja lukiota.

Vanhan tyttölyseon eli Tipulan aika oli kuitenkin ohi. Kouluun otettiin seuraavana vuonna myös poikia, niin nimi piti muuttaa Kallaveden yhteislyseoksi ja iltakoulusta tuli Kallaveden yhteislyseon iltalinja.  Ensimmäiset 50 ylioppilasta lakitettiin vuonna 1975. Samana vuonna iltalinja sai seitsemän lehtorin virkaa. Taas iltalinja sai uuden nimen, jota se käytti 19 vuotta: Kallaveden lukion iltalinja.  Vuonna 1994 astui voimaan uusi aikuislukiolaki ja sen myötä korostettiin koulun aikuista imagoa: Kallaveden lukion aikuislinja.  Vuosituhannen vaihteessa koulun nimeksi muutettiin itsenäisyyttä korostaen Kuopion aikuislukio. Elokuussa 2011 aikuislukio yhdistettiin hallinnollisesti Kallaveden lukioon, uuden koulukokonaisuuden viralliseksi nimeksi tuli Kallaveden lukio ja Kuopion aikuislukio.

Koulujärjestelmän kehitystä

Luokaton järjestelmä ja aineopiskelu alkoivat vuonna 1983, se oli loppu ehdoille ja luokalle jäämiselle. Alkuvaiheessa koulussamme opetusta oli viitenä iltana ja käytössä olivat 40 minuutin oppitunnit. Sitten 1990-luvulle tullessa aloitimme kaksoistuntijärjestelmän. Tämä palveli erityisesti lisääntyvää aineopiskelijoiden joukkoa, joiden tarvitsi tulla koululle vain kahtena iltana viikossa.  Neli-iltainen kouluviikko otettiin käyttöön syksyllä 1999. Kesä otettiin opetuskäyttöön jo vuonna 1996. Suositussa kesälukiossamme on opiskellut 400-500 lukiolaista joka kesä kieliä ja matematiikkaa.

Lukujärjestyksen sijalle tuli jo 1980-luvulla kurssitarjotin. Kurssimuotoisuutta  ja luokattomuutta  kokeiltiin ensin iltakouluissa. Se otettiin käyttöön päivälukioissakin, lukiolaiset saattoivat tällöin poimia sopivia kursseja kaikkien lukioiden tarjonnasta.

Etä- ja verkko-opetusta

Syksyllä 1997 Kallaveden lukion aikuislinjalla aloitettiin etälukio-opetus. Nykyisen kaltainen etälukio-ohjelma lähiopetuksineen ja opettajan ohjausaikoineen otettiin käyttöön heti silloin alussa.  Myöhemmin etäkurssien rinnalle tulivat verkkokurssit. Vuonna 1997 otettiin ensimmäinen verkko-oppimisalusta LotusLearningSpace käyttöön, se vaihdettiin yhteistyökoulujen kanssa Moodleen vuonna 2004. Uusia opettajia perehdytettiin verkko-opetukseen muun muassa koulutuskursseilla. Niissä kokeneemmat verkko-opettajat antoivat opetusta ja uudet opettajat pystyivät seuraamaan toimintaa.

Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Mukana tulivat koulumaailmaan erilaiset hankehakemukset ja raportointi. Erityisesti etälukioprojekteihin liittyi laajojen seurantaraporttien laatimista. Koulun hallinto-ohjelmiin tarvittiin lisäkenttiä, joihin tallennettiin opiskelijoiden työpaikkojen kokoja, kuka toimii yrittäjänä, kuka on työttömänä ja kuka toisessa koulutuksessa. Vuoden 2003 alkupuoliskolla etälukiolaisia aloitti 63, joista naisia oli 48. Etälukiolaisista avoimella sektorilla töissä oli 40, työttömänä 7, koulutuksessa 6 ja muualla 10. Monenlaista tulkintaakin joutui käyttämään raportteja laadittaessa. Kaikki kuitenkin läpäisi EU-tarkastuksetkin.

Oppilaitosyhteistyötä

Kuopion aikuislukio on tehnyt opetuksellista yhteistyötä monien oppilaitosten kanssa.  Lähin yhteistyökumppani oli jo alkuvaiheessa tietenkin päiväkoulu. Pohjois-Savon ammattioppilaitos oli uudenlainen yhteistyökumppani, jossa annettiin iltapäiväopetusta esimerkiksi ruotsin kielessä. Myöhemmin yhteistyö laajeni kaikkiin päivälukioihin ja moniin ammatillisiin oppilaitoksiin. Etälukiotoiminnan myötä 1990-luvun lopun lopulta asti olemme kuuluneet alueen aikuislukioiden muodostamaan Itä-Suomen aikuislukioverkkoon.  Verkko-opetukseen tulivat mukaan myös päivälukiot. Yhteistyötä tehtiin ensin itäsuomalaisessa oppimisverkostossa eli ISOverkostossa. Sen toiminnan jatkajassa ISOverstaassa olemme olleet suurin verkko-opetuksen tarjoaja.

Kymppiluokka lähti käyntiin myös syksyllä 1997. Toiminta on jatkunut tähän päivään saakka yhteistyössä Minna Canthin koulun kanssa. Idea on edelleen sama: syyslukukauden aikana lukioon tähtäävät kymppiluokkalaiset korottavat peruskoulun arvosanoja ja keväällä jo suorittavat lukion alkupään kursseja sekä sen jälkeen hakevat yhteishaussa päivälukioon.

Nykytilanne ja tulevaisuus

Tällä hetkellä Kuopion aikuislukiossa opiskelee 936 omaa opiskelijaa, heistä tutkintoon tähtääviä opiskelijoita on 232 ja aineopiskelijoita 704. Muiden oppilaitosten opiskelijoita on 254. Tähän lukuun ei sisälly Kuopion päivälukiolaiset. Siirryimme syksyllä 2010 syksyllä Kuopion kaupungin päivälukioiden kanssa samaan hallinto-ohjelmaan, joten Kuopion aikuislukiossa opiskelevat päivälukiolaiset ovat kirjoilla omissa kouluissaan.

Tieto- ja viestintätekniikka on tullut osaksi aikuislukion arkipäivää. Etä- ja verkkokursseilla tutuksi tulleita käytänteitä on käytetty myös luokkaopetuksessa. Syytä onkin, sillä jatkossa aikuislukiolaisella on varmaan oma kannettava tietokone tai mobiililaite päivittäisenä työvälineenä opiskelussa ja arkielämässä. Vaatimuksia tulee myös ylioppilastutkinnon suunnalta. Periaatepäätös on nimittäin tehty, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2016 alkaen.

Joka tapauksessa Kuopion aikuislukio jatkaa oman toiminta-ajatuksensa toteuttamista, joka on: ” Kuopion aikuislukio tarjoaa aikuisille ja nuorille joustavan mahdollisuuden lukio- ja peruskouluopintojen suorittamiseen.”

Sateinen kesä loppuu - opiskelu alkaa

Kirjoittelen tätä blogia Pielaveden Pajumäellä. Sää on tyypillinen tälle kesälle. Ukonilma kulkee tämän kylän yllä ja kovasti satelee vettä. Vesi virtaa purona pitkin kylätietä. Läheisellä pellolla maanviljelijä siirtelee heinäpaaleja sateesta huolimatta.  Ulkoilukeliä ei oikein nyt ole, pitää kirjoitella nyt uuden karhealla iPadilla.

Kevään pitkän flunssan jälkeen kesällä olen pystynyt jo hölkkäilemään niin Kuopiossa, Kaavilla kuin Pielavedellä. HCM siintää mielessä parin viikon päästä. Tyypilliseen tapaan olen viihtynyt kesällä Suomessa. Sateisesta säästä huolimatta olen pystynyt palautumaan työstä ja nauttimaan lomasta. Luonto on ollut kauniin vihreä ja aktiivinen. Täällä Pielavedellä läheisellä pellolla neljä kurkea on ruokaillut lähipelloilla ja jokakesäinen kuovi on ollut poikkeuksellisen äänekäs ja halukas puolustamaan poikasiaan.

Kesäkurssit pyörivät jo koululla, kanslia on auki ja itsekin olen ollut jo kolmena päivänä töissä. Aikuislukioon ilmoittautuminen on jo käynnistynyt netin kautta. Toivottavasti saamme paljon opiskelijoita. Tuleva syksynä tule kuluneeksi 40 vuotta aikuislukiotoiminnan aloittamisesta Kuopiosta. Eri nimillä toiminut oppilaitoksen toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä. Aikuiset opiskelijat arvostavat perinteistä luokkaopetusta. Nykyään siinäkin käytetään mukana tietotekniikkaa ja verkkomateriaalia. Verkko-opetus ja arvioinnin kehittäminen ovat tulevan juhlalukuvuoden kehittämisen painopisteitä.

Hyvää ja aurinkoista loppukesää kaikille sekä tervetuloa opiskelemaan Kuopion aikuislukioon!

Martti K

Hyvää äitienpäivää!

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.

Lauri Viita 1947

Tuija Vaahtoluoto
Äidinkielen ja venäjän opettaja

 

Kevät on tullut kaupunkiin

 

kuva: http://yle.fi/ecepic/archive/00107/vappu_grafiikka_107708b.jpg

Wikipedia kertoo, että VAPPU on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Vappu on alkavan kevään juhlapäivä sekä kansainvälinen työväenjuhlapäivä.Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. 

Vappuun liittyy paljon tapoja ja uskomuksia, jotka ovat vaihdelleet aikojen saatossa. Ensi viikolla moni kaivaa ylioppilaslakkinsa esiin ja lähtee vapputorille katselemaan kaupunkia. Juodaan simaa ja syödään munkkeja, kuunnellaan vappupuheita ja nautitaan vapaapäivästä sekä keväästä. Vappuun liittyy myös sellaisia uskomuksia, jotka eivät ole meille nykyihmisille niin tuttuja kuin edellä mainitut asiat. Alla muutamia esimerkkejä suomalaisesta kansanperinteestä:

Kun on kylmä vappu, tulee lämmin kesä;

kun on lämmin vappu, tulee kylmä kesä. (Elimäki)

Vappuna ei saa kalastaa. Menettää kalaonnensa, jos silloin

katsoo pyydyksiään tai panee uusia. (Karstula)

Vappuna kylvetään juoksevassa, sulassa virrassa. Siten

päästään yhdeksästä taudista. (Kauvatsa)

Kun vappuna ottaa pinosta halkoja syliinsä, niin jos tulee

parittain, joutuu sinä vuonna naimisiin. (Kankaanpää)

Vappuyönä tytöt ja piiat menivät ja potkaisivat sikolätin ovea. 

Jos sika silloin röhisi, joutui sinä vuonna naimisiin. (Sauvo)

Lopuksi vielä värssy vuosisatojen takaa:  

Koko luonto nyt virkoopi,

Meri, maa ja taivas ihastuupi.

Iloitkoon siis vanha ja nuori.

Linnut laulavat ja maa on tuore.

Kylve ja älä yrttejä säästä,

älä kädestä ja käsivarresta verta päästä.

(Mikael Agricola: Rukouskirja 1544)

Aurinkoista vappua kaikille!

Kati Ahtikari, historian opettaja

Lähteet:

wikipedia

Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto 21. painos 1998

Vanhat merkkipäivät. SKS. 4. painos 1982

Videoita ja kuuntelupätkiä: http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/fraasi/vappu